Värttinäkehräysilta torstaina 11. kesäkuuta 2020 klo 17.00 – 20.00 Maskussa

Tutustut raakavillan ominaisuuksiin ja erilaisiin villalaatuihin ja villan käsittelyyn. Opit karstaamaan villaa ja kehräämään lankaa värttinällä. Saat ohjeet kehrätyn langan jatkokäsittelyyn.

Kurssille voi tulla, vaikka värttinä olisi tuttu vain satukirjasta. Kehruuvillat kuuluvat kurssiin, halutessasi voit tuoda omia villoja. Koirankarvasta kiinnostuneet voivat kokeilla sen kehräämistä omista tai talon koirista. Värttinän saat lainaksi ja voit ostaa omaksi.

Kehräämme pihalla, jos ilma ei salli niin hevostallin tiloissa. huomaa tämä jos olet allerginen.

Hinta 25 €/hlö sisältää em. lisäksi kaffet/teetä ja keksejä.
Kurssi toteutuu 3 henkilöllä, maksimissaan 5 hlöä.

Ilmoittaudu 8.6. mennessä fb-viestillä, huovuksissa@gmail.com
tai tekstarilla 0405192536/Raili

Heppasynttärit

Huhti-lokakuussa Maskun Pakaisissa

Heppasynttärit  alakouluikäisille heppafaneille.
Heppasynttäreillä harjataan, talutusratsastetaan tai -ajetaan ja letitetään heppojen harjoja. Mukaan voi ottaa omat kepparit.

Hevoset, aasi ja ponit ovat lapsiin tottuneita.

Synttäreiden kesto 3 h, josta noin kaksi tuntia eläinohjelmaa ja
tunti ruokailuun, mukaan omat tarjottavat. Ruokailu ulkona tai tallin tiloissa.
Hinta 140 €, max 8 lasta, lisälapset +20 €. Säänmukaiset ulkoiluvaatteet päälle.
Ainakin yksi huoltaja mukana synttäreillä ja jos lapsia enemmän kuin 8, vähintään kaksi huoltajaa.

Tiedustelut ja varaukset

Raili Selinheimo
0405192536
rselinh@gmail.com
Facebookissa ja Instagramissa: Huovuksissa ja Tunne-eläin

Tässä kuvassa Sikke-poni ja Odhran-aasi

Aidot vanhat lautanauhaohjakset

Keväällä 2014 tein muinaistekniikan opintojeni viimeisen näytön lautanauhaohjaksista. Lähteet ja mallit olivat pääosin Turun maakuntamuseossa ja Käsityöläismuseossa. Kävin museoissa, luin lähteitä, lähetin sähköposteja ja soittelin ympäri Suomea paikkoihin, joissa ehkä saattaisi olla tietoa ja mallikin ohjaksista. Huhuilun tulos oli silloin hämmentävänkin laiha; eräs tuttavani kertoi ehkä nähneensä sellaiset jossain saariston pienessä museossa. Muut eivät olleet kuulleetkaan, ohjakset olivat ilmeisen kadonnutta kansanperittä. Työ poiki toki monta muuta hyvää tarinaa ja kontaktia.

Elokuussa sain viestin Minna Moilaselta Vihdistä: "Törmäsin sinun vanhaan blogiisi missä kerrot lautanauhaohjaksista. Minulla on sellaiset pitkät ajo-ohjat, sain ne ystävältäni joka osasi sen verran niistä kertoa että ovat hänen isänsä peruja, joko 40-50 luvulta, tai voivat jopa olla Karjalasta lähtöisin mistä hänen vanhempansa ovat evakkoon lähteneet eli ennen -43 vuotta. Niissä on nahkainen ohjasräimä, ja vein ne valjassepälle jotta ne vaihdettaisiin uusin. Aion nimittäin ottaa ne käyttöön."
 

Minnan Leena Kiviniemeltä saamat lautanauhaohjakset.

Minna lähetti kuvia kunnostetuista ohjista ja lautanauhakuvio on tehty Turun mallin mukaan. Olin jopa käyttänyt ihan samoja värejä omissa ratsastusohjissani. Innostuin tietysti valtavasti ja jatkoimme viestittelyä. Lisätietona sain seuraavaa: "Sain nämä ystävältäni Kiviniemen Leenalta ja hän kertoi näiden olevan isänsä peruja. Hänen isä on tullut Karjalasta evakkona -40 luvulla, ja he asuivat ensin useamman vuoden Turussa. Sieltä he tulivat tänne Vihtiin, ja Leena muistaa lapsuudestaan että on valjastanut nämä hevoselle. Hän ei osannut sanoa ovatko sieltä Karjalasta saakka kulkeutuneet mukana, vai ovatko Turusta, vai mistä. Mutta vanhat ne on!"

Omat ratsastusohjani, lautanauhakuvio Turun mallin mukainen.

Sama kuvio, samat värit vaan toisessa järjestyksessä on näissä noin 70 vuotta vanhoissa ohjaksissa, jotka ovat säilyneet hyvässä kunnossa.

Elokuun lopussa oli Kirkkonummella perinneajot, joihin Minna osallistui omalla hevosellaan ja ohjina nämä hienot perinneohjat. Kiitos Minnalle viestistä ja luvasta kirjoittaa tästä arvokkaasta löydöstä ja kuvittaa tarina hänen kuvillaan. Upeaa on, että perinneohjat nähdään vielä käytössä! 

Lautanauhaohjakset ovat kauniit ja hyvät kädessä.

 

Minna Moilanen Kirkkonummen perinneajoissa, lautanauhaohjakset käytössä!

Virhe 7 laudan ohjeessa

Voi nolouksen nolous kun huomaa virheen ohjeessa, jota on jo myyty! Onneksi sentään huomattiin kun asiakkaan kanssa sitä yhdessä markkinoilla luettiin. 7 laudan pakkauksessa, sekä kaari- että siksakmallien loimilankojen pujotusjärjestyksen sanallisessa selostuksessa on lautojen 5 ja 6  kohdalla menneet kuviovärin ja pohjavärin paikat sekaisin. Oikea lankojen pujottamisjärjestys on:

5 laudan A ja B kulmiin kuvioväri, C ja D kulmiin pohjaväri, langat oikealta

6 laudan A kulmaan kuvioväri, B-D kulmiin pohjaväri, langat oikealta

Kuvassa laudoitus, kulma A on merkitty ensimmäiseen lautaan.

Lautanauha päivittyy rannekoruksi

Lautanauhapakkauksen ohjeella bambulangasta tehty nauha modernisoitui näyttävällä lukolla vallan kaupunkikelpoiseksi rannekoruksi.

Lautanauhapakkaukset

Kahta eri kuviota, useita värejä.

Lautanauhavyöt, -kanttaukset, - hiusnauhat ja muut somisteet ovat ehdottomia muinaisharrastajan vaatteissa ja asusteissa. Lautanauhaa on käytetty myös kudottujen villakankaiden aloituksissa ja lopetuksissa. Lautanauhaohjaksia on käytetty Suomessa etenkin juhla-ajossa ja vielä sata vuotta sitten niiden tekijät olivat ihan oma ammattikuntansa. Ohjista ja niiden tekemisestä on tässä blogissa juttua vuoden 2014 keväältä.

Lautanauhatekniikka on saanut uuden nousun etenkin Maikki Kariston ja Mervi Pasasen tutkimustyöstä, ennallistuksista ja harrastajat tavoittaneista kirjoista. Lautanauhaa voi hyvin käyttää monissa nykyajan kohteissakin, edelleen somisteena ja vaikka laukun kantohihnana. Nauha on lujaa ja kestävää ja sitä voi tehdä monista eri materiaaleista käyttötarkoituksen mukaan.

Tekniikan opettelun helpottamiseksi kehittelin mallin aloituspakkaukseen. Pakkauksessa on seitsemän ohutta vanerista 70x70 mm lautaa, niihin valmiiksi tehty villalankaloimi, ohutta kudelankaa ja aloitettu työ ohjeineen. Samalla laudoituksella on kaksi eri kuviomallia. Myyn pakkauksia muinaismarkkinoilla ja tapahtumissa tänä kesänä mm. Turun linnan turnajaisissa, Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla ja Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa sekä sähköpostitilauksilla ja facebookin kautta sivulla Huovuksissa. Niitä jälleenmyy Eurassa esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme http://www.eura.fi/naurava/. Hinta näissä myyntipaikoissa on 25 €. Lautoja  voi ostaa erikseen.

Ohuet vaneriset laudat

Ohjeella on helppo jatkaa työtä.

Montako rukkia on tarpeeksi?

Laitoin rukkini ulos riviin tuulettumaan. Vasemmalla on vanha pieni rukki, jonka ostin Torin ilmoituksesta. Sen kanssa en ole oikein päässyt sinuksi, yhteinen rytmi ja sävel on vielä hakusessa. Keskimmäinen oli taannoin esillä kuolinpesän huutokaupassa. Sanoin vielä miehelle, että en nyt osta lisää rukkeja nurkkiin, vievät tilaa eikä varmaan tule sillä niin paljon kehrättyä ja kumminkin joku vinkura. Kun tuli rukin vuoro, meklari huuteli vähän aikaa, että eikö nyt kukaan edes vitosta. No minultahan pääsi suusta kovaan ääneen "vitonen" mies katsahti vähän vinosti, mutta ei sanonut mitään. Kotona sitä sitten kokeilemaan, pyörä viipottaa aika pahasti, mutta jälki on hienoa ja toimii muuten loistavasti. Oikeanpuoleinen tuli naapurilta, miten sen nyt ottaa, toisaalta syntymäpäivälahjaksi, toisaalta hän halusi siivota autotallin ylähyllyn edellisen talonhaltijan tavaroista. Siinä nyörit eivät pysyneet paikoillaan, pyörä ei ollut kohdillaan. Mies asensi muutaman kiilan ja käytettävyys tuntui parantuvan. Kovin paljon en ole ehtinyt sitä korjauksen jälkeen testaamaan.

Kuitenkin ihmisellä on vain kaksi kättä ja jalkaa - kehrätä voi vain yhdellä rukilla kerrallaan. On kuitenkin kiinnostavaa tutustua erilaisiin rukkeihin, kokeilla niiden toimivuutta ja korjailla mahdollisia vikoja. Voisihan sitä jatkossa käyttää niitä eri kuituihin. Yksi koirankarvalle, toinen hienolle villalle, kolmas pitkälle affelle, neljäs... eipäs mennä pidemmälle. Mutta vanha pystyrukki olisi vielä hienoa löytää. Ja sitten olisi kiva jos olisi sellainen nykyaikainen matkarukki. Toisaalta matkoilla kehrätessä värttinä on ylivoimainen kapistus ja niitä voi olla vaikka kymmenen erilaista ja kaikki mahtuvat yhteen koriin.