tiistai 10. marraskuuta 2015

Mistä sitä villaa tulee, vol 2 karitsat




Sysin poseeraus ennen kerintää ei millään onnistunut, pikkupojat...
 Karitsat pääsivät vuorollaan kerittäviksi.Ensimmäinen kerta jännitti molempia, ison koneen ääni korvan juuressa taisi hieman kauhistuttaa, vaikka sitä ehti jo kuunnella isojen kerinnässä. Tuttipullokaritsana Sysi oli hetken jännän jälkeen suunnattoman ihastunut toimitukseen, jossa se oli kaiken huomion keskipisteenä.

Hei, olenk se mää?

Kerinnän jälkeen se oli aivan ymmällään lopputuloksesta, mitä tapahtui, miksi on näin viileä olo, miksi olen tämän värinen ja mitä muuta sen päässä lieneekään liikkunut. Kuva ja ilme kertovat paljon.

Hei, olen Muusa. Olen aika prinsessa ja osaan poseerata.

Muusan poseeraamisessa ennen jälkeen ei ole mitään huomautettavaa, pikku uuhi on niin prinsessaa aina. Kerintä taas tuli aivan liikaan prinsessan iholle, yksityisalueelle ja oli kerta kaikkiaan järkyttävä toimenpide.

Olen edelleen söpö.
 Karitsavillan juuresta näkyi molemmilla vaalea juurikasvu. Lopputulos yllätti silti keritsijän, väritys on aivan emän, joka puolestaan tummeni karitsoinnin jälkeen. Hämmentävää on luonto ja lampaiden väritykset. Nyt lampolassa on kolme klassista harmas-väristä, yksi yllättävän vaalea ja yksi musta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti