Uusi lukukausi alkoi aivan uusilla ja melko raadollisilla opeilla, nimittäin nahkurin hommilla. Maanantaina vielä verryteltiin ja suunniteltiin ja palauduttiin lomilta/töistä/ties mistä, mutta tiistaina jo ryhdyttiin toimiin. Ope oli muutaman oppilaan kanssa maanantaina iltapäivällä hakenut kuormallisen peurannahkoja Loimaalta ja päivä alkoi niiden lajittelulla.
Nahoista voi tehdä taljoja, joista voi taas tehdä karvallisia tuotteita. Nahat voi myös tehdä karvattomiksi pintanahoiksi tai säämiskäksi, joista taas tehdään esim. kenkiä tai laukkuja. Itselläni on pakastimenpohjan löytölammas, kaksi paikallisen metsästäjän tuomaa peurannahkaa sekä yksi ostopeura. Löytölammas päätyy taljaksi lämmittämään, kesäkarvaiset ruskolaiset peurat päätyvät myös taljoiksi ja mitä sitten, se on vielä auki. Yksi ostopeura kylpee kalkkiliemessä, joka lähdettää siitä karvat. Hyllyllä odottaa vielä syksyllä parkittu ja avattu ennakkolammas lopullista pehmitystä.
Tiistain, keskiviikon ja torstain ohjelmassa oli nahan kaapimista, pesua, kuivausta, parkitsemista ja avaamista. Erittäin fyysistä työtä, jossa löytyi ennen tuntemattomia lihasryhmiä. Omat ensimmäisen viikon parkitut nahkani ovat nyt siinä vaiheessa, että ne odottavat uudestaan kostutusta ja pehmitystä.Kuvia toimenpiteistä on villasta ja nahasta -sivulla.
Perjantaina teimme maakuntamaismamatkailukierroksen, jonka kohteena oli kaksi teurastamoa. Voisi sitä ylevämpiäkin matkailukohteita olla, mutta mitäs mutelainen toimittaisi ellei jotain tällaista. Ensin Lallin lampaasta lampaannahkoja ja erinäisiä muita osia. Siitä Sastamalaan, josta ostettiin vuohennahkoja, jotka ovat vähän vaikeammin saatavia. Maanantaina on taas ohjelmassa peräkärryn tyhjennystä ja nahkojen lajittelua. Kumihanskat, essu ja vaatteet, jotka voi heti heittää pesukoneeseen, siinä maanantain varustus.Mukavaa viikkoa vaan kaikille tämän lukijoillekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti