Lautanauha tuo käsityöharrastajalle mieleen lähinnä
rautakautisten hautojen upeat nauhalöydöt, joiden monimutkaiset kuviot vaativat
kutojalta taitoa ja keskittymistä. Nauhat on tehty ohuista villalangoista ja ne
ovat kapeita. Nauhat on mielletty pukeutumiseen ja koristautumiseen liittyviksi
sekä kudonnassa aloitus- ja lopetusnauhoiksi. Nauhoihin on muinaisuudessa
liittynyt myös erilaisia uskomuksia, ne ovat koristamisen lisäksi suojanneet
käyttäjäänsä pahoilta hengiltä ja jopa parantaneet tauteja.
 |
| Ratsuohjat lautanauhasta |
Lautanauhoilla on ollut muutakin käyttöä. Ainakin
Mäntyharjulla ja Kangasniemellä kudontalautoja sanottiin 1900-luvun alussa
ohjaslaudoiksi, koska siihen aikaan laudoilla kudottiin tai muistettiin kudotun
ohjaksia. 1900- luvun alussa nauhojen kotitarvekudonta oli ylipäätään
vähenemässä ja lautanauhakudonta katoamassa kokonaan. Samaan aikaan kuitenkin
lautanauhaa kudottiin ammattimaisesti ohjaksiksi Turun köydenpunojien
työpajoissa. 1800- luvulla ja 1900-luvun alkukymmenillä niitä tehtiin köydenkiertämisen
sivutyönä sellaisina päivinä kun köydenpunontaa ei sään tai muun syyn takia
voitu tehdä. Ohjat kudottiin ohuesta pumpulilangasta, joka kerrattiin
16-kertaiseksi nyöriksi ja loimi oli kerrallaan jopa 70 metriä pitkä. Turkulaiset
ohjasnauhat on tunnistettavissa kudontatavasta, joka on hyvin tiivistä ja ne kudottiin
koko matkalta yhteen suuntaan, joten niissä ei ole vaihtuvan kiertosuunnan
aiheuttamaa epätasaisuutta. Lisäksi niille on tyypillistä kahdellatoista
laudalla tehty hjärta (sydän) – kuvio, joka on samanlainen työn molemmin
puolin. Lautanauhaohjaksia on käytetty erityisesti juhla-ajoon, niin häihin
kuin hautajaisiinkin. Turkulaiset ohjasnauhat olivat joko yksivärisiä, usein sini-valkotäplikkäitä
tai viimeksi sini-mustia. Turkulaisia lautanauhaohjaksia myytiin paitsi Turun
ajureille, myös Pietariin, sillä siellä ajurit halusivat kirkasvärisiä ohjaksia.
Turusta taito siirtyi sittemmin Huittisiin, missä eräs perhe kutoi niitä neljän
sukupolven ajan ammatikseen.
 |
| Ihan Lohdun värit |
Lautanauhaohjaksista löytyy käsityöhistoriallisista
kirjoista useita mainintoja ja pitkiäkin selostuksia. Hyvä lähde on esim.
Toini-Inkeri Kaukosen kirja Suomen kansanomaiset nauhat (1965).
Lautanauhaohjaksia löytyy muutamia kappaleita Turun museokeskuksen kokoelmista
ja niitä on tehty 15 vuotta sitten työnäytöksenä Luostarinmäen
käsityöläismuseossa. Hevoshistoriallisissa lähteissä en ole vielä löytänyt
mainintoja ohjaksista, ylipäänsä minkäänlaisista. Etsinnässä on edelleen niin
kirjallisia lähteitä kuin navetanvinttejä tai paikallismuseoita, joista näitä
voisi löytyä.
Ryhdyin tekemään Turun ohjaksien ennallistusta. Sonja
Berlin-Englundin teoksessa Så in i Norden on Turun ohjaksien laudoitusohje.
Ensin tein lyhyen harjoitusloimen, jotta sain kuvion ja kudonnan tiukkuuden
selville. Lankana käytin valmista puuvillaista moppilankaa. Toisen loimen tein
sen mittaiseksi, että siitä saa ratsuohjat. 5,6 metrin loimesta tuli lopulta
3.9 m valmista nauhaa, joista mainiosti saa normaalit 2,8 m ratsuohjat. Kudonnan
tiukkuuden takia loimen kutistuminen on suurempaa kuin normaalisti. Yhteen
suuntaa kutominen oli todella haasteellista, vaikka kierrettä antaisi
etukäteen, joutuu loimea käsittelemään moneen kertaa. Mitä kauemmaksi itsestään
loimen pään pystyy sitomaan, sitä helpompaa kutominen on.
 |
| Laudoitus |
Vanhoissa ajo-ohjaksissa kuolaimista lähtee kahden metrin
mittainen nahkainen remmi, joka on ommeltu kuuden-kahdeksan metrin
lautanauhaan. Ajo-ohjakset kulkevat valjaissa olevien renkaiden kautta, jolloin
nahka liukuu ja kestää hankauksen paremmin. Ratsuohjat eivät joudu samanlaiseen
mekaaniseen kulutukseen, joten niissä en käytä nahkaremmejä. Museon vanhoissa
ohjaksissa on papukaijalukot. Sellaiset, hevosvarusteisiin tarkoitetut, ostin
myös näihin ohjaksiin. Kiinnitin lukot nahkavahvisteilla kudottuun ohjakseen
samalla tavoin kuin museon ohjakset on kiinnitetty. Samaa kiinnitystekniikkaa
käytetään mm. teollisesti kudotuissa lännenratsastusohjissa.
 |
| Pikalukolla kiinni ja menoksi |
Langat ajo-ohjaksiin odottavat jo valmiina loimen luomista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti